Uudesta tutkijoiden osinkoveroehdotuksesta yrittäjän eutanasia?

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ekonomistit ovat taas järkeilleet esityksessään listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta uuteen uskoon. Yllätys ei liene se, että verotus olisi kiristymässä. Ei edes se, että verotus olisi kiristymässä huomattavasti. Sen sijaan hämmästyttäviä ovat ekonomistien perustelut uudistuksen taustalla. Ongelmaksi on havaittu nykyverotuksessa käytössä oleva 8 prosentin osuus yhtiön nettovarallisuudesta, johon rajaan asti maksettavat osingot ovat kevyemmin verotettuja 150.000 euroon asti. Nyt ekonomistit ovat päätelleet, että nykyoloissa 8 prosentin korko on liian korkea. Markkinakorot, mitä ne sitten nyt ekonomistien mielestä ovatkaan, kun huitelevat nollan tuntumassa. Näin pitkän linjan rahoitusalan toimijana hämmästyttää tarkoittavatko ekonomistit, että verotuksen pitäisi määräytyä kulloinkin voimassa olevien markkinakorkojen mukaan? Kovinpa olisi poukkoilevaa sitten verotus, huh.

Toinen mihin esityksessä kiinnittää huomiota on, että puhutaan riskittömistä markkinakoroista. Teoreetikollehan toki tuollainen riskitön korko on olemassa, muttei sellaista oikeassa maailmassa ole. Vielä kummallisempaa on se, että ekonomistien mielestä sopiva riskilisä tuon ”riskittömän” markkinakoron päälle olisi 1-2 prosenttia. En tiedä missä maailmassa tai millä planeetalla kyseiset ekonomistit elävät tai mitä tutkimuksia he ovat lukeneet, kun ovat päätyneet tuollaiseen riskilisän tasoon. Akateemiset tutkimukset, joita on tehty huomattava määrä, ovat päätyneet pitkän aikavälin osakeriskilisän tasoon, joka on suuruudeltaan noin 6-7 %:n luokkaa. Riskilisän estimointiin on monia malleja ja käytetty useita eri pituisia ajanjaksoja, joten voidaan puhua luotettavista tuloksista. Siten kyllä hämmästyttää, mistä ekonomistit repäisivät aivan eri planeetalta olevan riskilisän tason?

Yhtä kaikki, nykyinen 8 prosentin taso on hyvinkin perusteltavissa ikään kuin oman pääoman tuottovaatimukseksi. Jos tuottovaatimusta laskettaisiin ekonomistien esityksen mukaisesti nollan tuntumaan, ei kyseinen prosentti enää kuvaisi mitenkään osakeriskin tuottovaatimusta. Entä mitä sitten, jos pian veromuutoksen jälkeen ”markkinakorot” nousevat taas esimerkiksi 5 prosentin tasoon? Nostetaanko riskilisää vai todetaanko, että ei tarvetta liikkua ylöspäin. Veikkaisin jälkimmäistä.

Osinkoverotuksen kiristyksellä voisi olla huomattavia taloudellista toimeliaisuutta heikentäviä vaikutuksia. Nyt varakkaat yrittäjät ja pienet yritykset ovat voineet nostaa kohtuullisesti verotettuja osinkoja 150.000 euroon asti. Tämä porkkana on saanut monet työskentelemään ahkerasti ja säästämään yhtiöön nettovarallisuutta. Tiedetään hyvin, että suomalainen ahkera yrittäjä harvoin on taipuvainen ylenpalttiseen elämäntyyliin, jolloin tuo 150.000 euroa on melkoisen suuri summa useimmissa tapauksissa. Monelle riittäisi varmasti hyvään elämiseen kolmasosakin tuosta. Kuitenkin kevyemmän verotuksen vuoksi on kannattanut työskennellä kovaa, ottaa kunnon osingot ja laittaa raha kiertämään. Nyt jos osingot jatkossa verotettaisiin kuten ansiotulot, niin todennäköisesti moni vähentäisi työskentelyään, koska ylimääräisestä ponnistelusta ei enää palkita. Tällöin kaikki häviäisivät.

KTT Sami Järvinen
Strategiajohtaja
Privanet Group Oyj

Listaamattomista turvasatama

On 9.11.2016. Normaali aamu Pendolinossa Turusta kohti Helsinkiä. Kello on vasta puoli kahdeksan, mutta tietotoimistot käyvät punaisella. Vastoin kaikkia odotuksia, Trump on viemässä voiton koko maailmaa puhuttelevassa taistelussa. Eri lähteiden mukaan todennäköisyys vaihtelee 73-95 prosentin välillä. Meksikon Peso on romahtanut 11 %. Japanin Nikkei heiluu 5-6 prosentin laskussa. Indeksifutuurit ennakoivat jenkkimarkkinan avaavan iltapäivällä n. 4-5 %:n sukellukseen. Ei tarvitse kristallipalloa todetakseen, että kolmen tunnin päästä Helsingin pörssissä on mollivoittoinen avaus.

Minua huolettaa seuraavan tornikirjeen putoaminen postilaatikkoon. Viime aikoina olen ollut verestämässä upseerin taitoja kahdesti vuodessa, ainakaan harvennusta tähän ei ole luvassa. Pitänee vierailla kirjastossa ja muistella historiaa ja tapahtumia Molotov-Ribbentrop-sopimuksen ajankohdalta. Onko niin, että Trumpin valinnalla on Euroopassa suurin merkitys juuri Suomelle ja myös Baltialle?

Minua ei henkilökohtaisella tasolla huoleta markkinat, koska juuri näiden tilanteiden takia en omista ainuttakaan pörssiosaketta, vaan olen sijoittanut koko ylimääräisen sijoitusvarallisuuteni Privanetin kauppapaikalla noteerattaviin osakkeisiin. Maailma on ollut viime aikoina niin täynnä purkamattomia pommeja, kuten brexit, jenkkivaalit, Deutsche Bank, pakolaisvirta, terrorismi, digitalisaatio, Venäjä. Näiden ennustaminen on ollut mahdotonta ja jostakin syystä maailmanjärjestys on kääntynyt sellaiseksi, että vaaleja ennakoivat mielipidetutkimukset ovat olleet täysin merkityksettömiä. Näin ollen sijoittaminen arvopapereihin, jotka ovat täysin ulkoisten tekijöiden armoilla on sietämätöntä. Oman analyysin ja tutkimuksen merkitys jää olemattomaksi.

Listaamattomat sijoitukset ovat epälikvidimpiä kuin listatut, toki poikkeuksiakin on. Privanetin markkinapaikalla on paljon yhtiöitä, joiden likvidointi sujuu huomattavasti nopeammin kuin monen Helsingin pörssin epälikvidimmän osakkeen. Silti markkinapaikkamme osakkeet ovat historiallisesti olleet hyvin stabiilit ulkoisten shokkien yllättäessä. Toki, kun Lehman Brothersin konkurssin jälkeen markkinat käytännössä sulivat pois alta, myös Privanetin tuottoindeksi liikahti hieman alas, mutta erittäin marginaalisesti, ainoastaan joitakin prosentteja. Esimerkiksi brexitin jälkeen indeksissämme ei havaittu mitään reaktiota, vaan se jatkoi tasaista nousuaan. Indeksimme on itseasiassa kehittynyt monin verroin Helsingin pörssiä paremmin viime vuosina ja mikä tärkeintä, se on tapahtunut hyvin tasaisesti ilman suurta volatiliteettia. Syitä tähän on monia, mutta näkisin, että merkittävimmät syyt ovat yleisen treidaamisen puuttuminen markkinapaikaltamme ja erityisesti se, että siellä ei robotit ja algoritmit pysty huseeraamaan ja mylläämään markkinaa. Markkinapaikkamme sijoittajat ovat lähes poikkeuksetta pidemmän aikahorisontin sijoittajia.

Kello on nyt vähän yli kahdeksan ja vaalitulos on edelleen auki. Puolen tunnin aikana suurta muutosta ei ole tapahtunut. Markkina on edelleen punaisella, Nikkein pudotus on hieman tasaantunut, mutta on edelleen yli 5 %. Markkinoiden perusteella Trumpin voitto lienee edelleen melko varma. Olen aivan vakuuttunut, että tämä päivä Privanetin listalla ei jää mieleen Trump-päivänä vaan aivan tavanomaisena kauppapäivänä. Suurempi mielenkiinto kohdistuu DNA:n mahdolliseen listautumiseen ja sen vaikutuksesta päälistallamme Findaan ja PHP Holdingiin.

Karri Salmi, M.Sc (econ.)
HPJ, Privanet Securities Oy

Digitalisaatio sijoituspalveluissa

Digitalisaatio ja finanssiteknologia (FinTech) ovat päivän kuumat teemat pankki- ja rahoituspalveluiden tulevaisuutta ennustaessa. Teknologian voittokulkuun on toki helppo uskoa muunkin maailman digitalisoituessa kaikin tavoin ja älylaitteiden yleistyessä kovaa vauhtia. Kukaan tuskin epäilee, etteivätkö pankkipalvelut ja rahansiirrot tulevaisuudessa olisi lähes täysin digitaalisia. Rahan lainaaminen on suoraviivaista puuhaa ja luottokelpoisuuden arviointi käy käden käänteessä (eli sekunnin osissa) suorittamalla taustakyselyt luottotieto- ja maksukäyttäytymistietokannoista. Rahan lainaaminen vakuudellisesti onkin sitten jo hieman monimutkaisempi asia, mutta epäilemättä siihenkin löytyy vielä ratkaisut. Näin ollen tämän pelin voittaa se, joka näkyy internetin tietotulvassa tehokkaimmin ja rakentaa toimivimmat digitaaliset palvelut kustannustehokkaalla organisaatiolla. Luonnollisesti myös raaka-aineen, eli rahan hinta täytyy hankittaessa olla mahdollisimman alhainen. Näiltä osin kisa on siis hyvin suoraviivainen.

Sijoituspalveluiden puolella asia ei olekaan aivan niin yksinkertainen. Toimijat toki haaveilevat, että sijoitustuotteet ja -palvelut voisi myydä suoraan digitaalisesti internetin kautta. Tämä olisi helppoa ja kustannustehokasta ja siten lopulta myös asiakkaat hyötyisivät alentuneista kustannuksista. Tosiasia kuitenkin on, että valtaosa haluaa vielä suoran ihmiskontaktin, jonka kanssa käydä sijoitusasiat läpi, ennen kuin päätös syntyy ja rahat siirtyvät. Toistaiseksi suoraan sähköisesti tehdyt merkinnät ovat vasta pieni pisara kokonaisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoituspalveluiden markkinoilla tullaan tarvitsemaan menestyksen saavuttamiseksi vielä pitkään tehokasta ja osaavaa sekä maantieteellisesti hyvin hajautettua jakeluorganisaatiota. Digitaaliset merkintäalustat toimivat toki hyvänä lisänä auttaen ja tehostaen asiakaskohtaamista, sillä asiakasvastaava voi tehdä merkinnät yhdessä asiakkaan kanssa suoraan merkintäalustalla. Samalla asiakas oppii käyttämään ja luottamaan myös suoraan merkintäalustan käyttöön. Tosiasia kuitenkin on, että tänä päivänä ja vielä pitkälle tulevaisuuteen sijoituspalveluyritys tai joukkorahoittaja tarvitsee menestyäkseen suoraa jakeluvoimaakin pelkän merkintäalustan tueksi.

Me Privanetissa olemme panostaneet voimakkaasti sekä maan laajuisen jakeluorganisaation kehittämiseen, että mobiililähtöisesti suunnitellun merkintäalustan, AROUNDin (around.fi) kehittämiseen. Nämä tekijät yhdistettynä ammattimaiseen toteutukseen (mm. ulkoinen due diligence, arvo-osuusjärjestelmän käyttö, oma merkittävä sijoitus sekä jälkimarkkina Privanet-listalla) antavat merkittävän kilpailuedun osakeantien joukkorahoitusmuotoisessa järjestämisessä. Näin ollen kohdeyhtiö voi olla luottavainen, että Privanetin AROUND-palvelun kautta järjestetyn annin onnistumismahdollisuudet ovat hyvät. Onnistumisprosenttimme on ollut tähän mennessä 100.

KTT Sami Järvinen
Strategiajohtaja
Privanet Group Oyj

Capmanin Norvestia-kauppa tiennäyttäjänä Privanetin taseyhtiöille?

Olen usean asiakkaan kanssa käydyissä neuvotteluissa ottanut esille Norvestian osakkeen Helsingin pörssistä. Se on ollut hieno esimerkki siitä, miten eri markkinoilla hinnoitellaan yhtiöitä, jotka voidaan luokitella esimerkiksi sijoitus- tai holding-yhtiöiksi. Me Privanetissa kutsumme näitä omalla työslangilla taseyhtiöiksi. Olen ottanut Norvestian verrokkiyhtiöksi, kun olemme keskustelleet Privanetin markkinapaikan osakkeista, kuten Partnerasta, PPO:sta, KPY:stä tai GWS:stä.

Tänä aamuna saimme kuulla, että Capman tekee ostotarjouksen Norvestiasta ja maksaa yhtiöstä merkittävää preemioita suhteessa viimeiseen kaupankäyntikurssiin. Norvestian kaupankäyntitaso pörssissä on perinteisesti liikkunut n. 20 % alle sen todellisen substanssiarvon. Tämä siis tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Norvestian omistamat listatut osakkeet ja rahastot sai ostettua Norvestian kautta 20 % edullisemmin kuin suoraan pörssistä tai esimerkiksi ostamalla jotakin suomalaista sijoitusrahastoa. Monien sijoittajien mielestä tämä preemio on ollut liian suuri. Näin taisi ajatella myös Capman. Nyt nähty Capmanin tarjoushinta Norvestiasta vastaa melko tarkkaan yhtiön täyttä substanssia.

Miksi tämä asia on niin kiinnostava Privanetin markkinapaikan sijoittajille? Markkinapaikallamme on useita yhtiöitä, joista voi vetää suoran viivan Norvestiaan. Esimerkiksi PPO on täysin samankaltainen sijoitusyhtiö, jonka paino sijoituksissa on listatuissa osakkeissa ja rahastoissa. Kun PPO:n kaupankäynti alkoi listallamme keväällä 2016, ensimmäisiä kauppoja tehtiin n. 600 euron (530 eur osuuspääomakorjattuna) tasolla per osuustodistus. Tämä tarkoitti, että yhtiön osuustodistuksen arvon tulisi nousta reilusti yli 100 % saavuttaakseen edes osuuskunnan substanssiarvon. Tästä syystä hyvin monessa keskustelussa otin verrokiksi Norvestian, jossa vastaavaa nousuvaraa oli päivän kurssitasosta riippuen 10-20 %. Nyt kun Norvestian kauppaa käydään lähellä substanssia, on tämä ero vieläkin irvokkaampi. Toki PPO:n arvo on noussut sen jälkeen, kun kaupankäynti markkinapaikallamme alkoi, mutta edelleen matkaa substanssiin, jolla Capman ostaa Norvestian, on lähemmäs 100 %.

Yksi listamme vanhimmista osakkeista, Partnera Oy, entinen Oulu ICT, liikkuu myös selvästi substanssia alemmalla tasolla. Meklareidemme tekemien arvostusmallien mukaan yhden osakkeen substanssi liikkuisi n. 3,50 euron tasolla. Viime aikoina kauppaa on käyty 1,8-2,0 euron tasolla. Yhtiöllä on erinomainen johto ja strategiaa viilataan parhaillaan teräväksi. Tällä hetkellä sijoitustoiminta on hyvin matalariskistä. Nousuvaraa on silti substanssiin n. 80 %.

Osuuskunta KPY:n hinta liikkuu n. 21 euron tuntumilla. Yhtiön omaisuuserien nettoarvo liikkuu lähellä 40 euroa, jolloin jälleen voidaan todeta, että ero substanssiin on huima. KPY:n sijoituspolitiikka on toki erilainen kuin edellä mainituilla ja taseen erät ovat selvästi epälikvidimpiä.

GWS omistaa mm. pörssin tämän vuoden tähdestä, Detection Technologiesista, yli 40 %. Tämä tarkoittaa n. 70 miljoonan euron omistusosuutta yhtiön markkina-arvosta. Lisäksi yhtiö omistaa pörssiyhtiö Glastonista yli 17 % ja Staffpointista lähes 30 %. Lisäksi yhtiöllä on omistusosuus mm. kiinteistöyhtiöstä. Yhtiöllä tehdään markkinapaikallamme kauppaa nyt n. 45 miljoonan euron markkina-arvolla.

Oheiset esimerkit kertonevat koko tarinan. Lisäksi yhtiöiden generoimat hyvät osinkotuotot ja osuuskorot tulevat sijoittajille huomattavasti kevyemmällä verotaakalla verrattuna pörssiyhtiöihin. Sijoittajan todellakin kannattaa tutustua Privanetin tarjontaan.

Lopuksi haluan onnitella Norvestian omistajia nyt saadusta preemiosta, jääkäämme odottelemaan vastaavia uutisia Privanetin listalla, jolloin preemiot lienevät moninkertaisia vastaavanlaisissa järjestelyissä, jossa yhtiöstä maksetaan sen omaisuuden mukainen arvo.

Karri Salmi, M.Sc (econ.)
HPJ, Privanet Securities Oy

Suomi on palkansaajayhteiskunta

Marraskuun 1. päivänä julkaistiin taas vuosittainen verotietopaketti. Siitähän riitti ihmeteltävää kaikille lehdille, niin keltaiselle lehdistölle kuin muillekin. Vaikka raportoitiin sekä pääomatulot että ansiotulot, niin huomattava painopiste oli jälkimmäisellä. Suomi on edelleen hyvin vahvasti palkansaajayhteiskunta. Täällä on totuttu olemaan töissä ja nauttimaan siitä ilosta palkkaa. Toki nuorempi sukupolvi jo alkaa vannomaan vahvemmin yrittäjyyden nimiin, mutta tällä hetkellä näiden veroraporttien kärjessä olevat tienaavat valtaosan tuloistaan palkkojen kautta. Huomattavia pääomatuloja nauttii vain hyvin pieni vähemmistö. Merkille pantavaa on, että pääomatulojen vertailtavuus on huono verrattuna ansiotuloihin. Kun palkkaa maksetaan, siitä otetaan verot ja tilitetään kaikilla erilaisilla pakollisilla eläke- ym. maksuilla vähennetty osuus palkansaajalle. Nämä rahavirrat päätyvät sentilleen verottajan raporteille. Pääomatuloissa sen sijaan tulonsaajalla usein on jokin yhtiö välissä, jolloin verottajan henkilöraportilla saaduksi pääomatuloksi kirjautuu vain henkilölle itselleen osinkoina tai myyntivoittoina tilitetyt rahavirrat. Mitä ko. henkilö omistamansa yhtiön sisälle jättää, on hänen oma päätöksensä ja nämä tulot eivät luonnollisestikaan näy verovuoden henkilökohtaisella raportilla. Yhtiön taloudellinen tila on erillinen asia, jonka toki senkin pystyy myös selvittämään. Tosiasiallisesti siis yhtiö on saattanut tienata esim. osakekaupoilla tai osingoilla 100.000 euroa, mutta omistaja on päättänyt maksaa itselleen osinkoja vain 10.000 euroa. Näin ollen pääomatuloja on kertynyt kyseisenä vuonna 100.000 euroa, mutta henkilökohtaisista syistä johtuen niitä on haluttu ottaa käyttöön vain 10% tuosta summasta.

Edellisestä huomataan sekin tosiasia, että pääomatulot antavat mahdollisuuden huomattavasti joustavampaan toimimiseen oman elämän rahoittamisen suhteen. Pelkästään jo työelämän muutostahdin lisääntyminen tulee vähentämään koulusta-eläkkeelle -työsuhteita ja ennustettavuus heikkenee. Siten yhä useampi tulee tekemään töitä yrittäjinä. Yrittäjänä ihminen on huomattavasti enemmän oman elämänsä seppä ja itsestään vastuussa kuin palkansaajana. Yrittäjän pitää pystyä sopeuttamaan ansaintansa kulutukseensa ja tarvittaessa sopeuttamaan elämäänsä tullakseen toimeen. Palkansaaja on tottunut elämään kuukausittain tulevan ennustettavan rahamäärän kanssa ja siten arvaamattomaan ympäristöön siirtyminen pelottaa monia, jos on tottunut helppoon ja näennäisturvalliseen elämään.

Hämmästyksekseni huomasin, että edelleen tänäkin päivänä suomalainen finanssieliitti on Arvopaperi-lehden artikkelin mukaan käytännössä palkansaajia. Vain 6 henkilöä 29:sta parhaiten ansainneista teki rahansa suuremmalta osin pääomatuloilla. Huomionarvoista on myös se, että todella monilla oli hyvin nimellisiä pääomatuloja, vaikka ovat tunnettuja pitkän linjan finanssiammattilaisina. Näyttäisi, että sanonta ”suutarin lapsella ei ole kenkiä” pitää suurimmaksi osin paikkansa myös finanssialalla. Ylivoimaisella ykkösellä eli Nallella oli sentään toki pääomatulojen ja palkan suhde kohdallaan.

KTT Sami Järvinen
Strategiajohtaja
Privanet Group Oyj

Pörssiyhtiön osinkoeuro on pienempi kuin listaamattoman yhtiön

Sijoittajien keskuudessa osingot ovat hieno ja haluttu asia, mutta verot ei niinkään. Pörssiyhtiöiden osinkojen verokohtelu on selvästi raskaampaa kuin listaamattomien yhtiöiden osinkojen. Asiantilaan ei näillä näkymin ole tulossa muutosta, eli listaamattomilla yhtiöillä veroetu tulee säilymään ainakin lähitulevaisuudessa. Listatusta yhtiöstä saatu osinko on 85 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verotonta tuloa. Veroprosentin ollessa tällä hetkellä 30 prosenttia, tarkoittaa tämä sitä, että 100 euron osingosta sijoittajan (oli osingonsaaja sitten yhteisö tai yksityishenkilö) saama euromäärä on 100 – 100 x 0,85 x 0,30 = 74,50 euroa. Veroa maksetaan siis 25,5 prosenttia. Eikä tässä vielä kaikki, sikäli kun pääomatuloja on yli 30 000 euroa, niin pääomatulojen veroprosentti on peräti 34 vuoden 2016 verotuksessa rajan ylittävältä osalta.

Listaamattoman yhtiön omistajan osinkotulot ovat huomattavasti kevyemmin verotettuja nyt ja ainakin lähitulevaisuudessa. Veron määrän laskeminen on selvästi monimutkaisempaa, sillä tulee selvittää ns. yhtiön nettovarallisuus, mikä määrittelee kevyemmin verotetun osuuden määrän. Jos kuitenkin lasketaan esimerkkinä tilanne, jossa listaamaton yhtiö maksaa osinkoa tasan tai alle 8 prosenttia matemaattisesta arvosta, niin tässä tapauksessa yksityishenkilö saa 100 euron osingosta 100 – 0,25 x 0,30 = 92,50 euroa. Tämä siksi, että listaamattoman yhtiön osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia on verotonta tuloa. Näin ollen kokonaisveroprosentiksi muodostuu 7,5 prosenttia. Tätä voi pitää jo kohtuullisena tasona. Luonnollisesti verotus kiristyy, jos osinkoja maksetaan yli 8 prosenttia yhtiön matemaattisesta arvosta. Näin ollen useimmiten yrittäjien pyrkimys onkin ensin kasvattaa yhtiötä riittävän suureksi, jotta se pystyy maksamaan verotehokkaasti osinkoja.

Osinkosijoittajalla on verotuksen valossa siis merkittävä etu listaamattomissa yhtiöissä pörssiyrityksiin verrattuna. Henkilösijoittaja saa osingot huomattavasti huokeammin verotettuina. Jos taas osingonsaaja on toinen yritys, niin osingot listaamattomasta yhtiöstä tulevat täysin verovapaasti. Näin ollen voidaan sanoa, että pörssiyhtiön omistajan osinkoeuro on noin vertauskuvallisesti ilmaisten 80 senttiä verrattuna listaamattoman yhtiön omistajan osinkoeuroon. Sääntöön on kuitenkin yksi poikkeus. Jos listaamaton yhtiö omistaa vähintään 10 prosenttia noteeratun yhtiön osakkeista, ovat osingot saajalleen verovapaata tuloa. Toki on selvää, ettei tällaisen verokohtelun piiriin kovin runsaslukuisella joukolla ole asiaa.

KTT Sami Järvinen
Strategiajohtaja
Privanet Group Oyj

 

Kirjoitus ei sisällä veroneuvontaa ja lopullinen verotus määräytyy jokaisen henkilön yksilöllisen tilanteen mukaisesti.

Valtiotalous

Finanssikriisistä 2008 lähtien rahoitus- ja pankkimarkkinoilla on tapahtunut ennätyksellisen paljon muutoksia ja ennen kaikkea sääntelyn lisääntymistä ja pääomavaatimusten tiukentumista. Tämä on tarkoittanut massiivista muutosta liiketoimintaympäristöön ja pankkien lainoitus- ja sijoituspolitiikoihin. Samaan aikaan kun lainanantokriteerit ja sääntely ovat kiristynyneet, keskuspankit koittavat massiivisesti käynnistää taloutta syytämällä rahaa järjestelmään toivoen sen kanavoitumista investoinneiksi ja siten talouskasvuksi. Ongelma on kuitenkin se, että uusi toimeliaisuus syntyy pitkälti uusissa ja usein pienemmissä yrityksissä, jotka eivät saa rahoitusta käytännössä ollenkaan pankkijärjestelmän kautta ilman vakuuksia. Näin suuressa talouden sektorissa on huutava pula rahasta samaan aikaan kun toisaalla rahaa on tarjolla niin paljon, ettei tiedä minne sitä työntäisi. Tässä prosessissa valtioiden ja suurten globaalien korporaatioiden rahoitusmahdollisuudet helpottuvat suhteettoman paljon mikä näkyy siinä, että nämä tahot maksavat rahasta naurettavan pieniä tai jopa nollakorkoja ja kaiken kukkuraksi lainaemissiot menevät kuin kuumille kiville. Näin valtioiden rooli talouden yksikköinä tulee entisestään korostumaan niin, että voidaan puhua jo ns. valtiotalousmallista.

Tänä päivänä keskusteluissa usein nousee esille, että Suomenhan kannattaa ottaa velkaa niin paljon kuin sielu sietää, koska rahaa saa ilmaiseksi tai parhaassa tapauksessa sillä jopa ”tienaa” negatiivisten korkojen kautta. Ilmaisen rahan kiroukset ovat kuitenkin hyvin tiedossa. Jos rahaa on tarjolla määrättömän paljon eikä se edes maksa mitään, niin käyttökohteiltakaan ei juuri tuottoja vaadita. Mitä helpompaa ja halvempaa raha on, sen heikompia laadultaan usein ovat investointikohteetkin. Nykyisessä talouden alennustilassa valtiolle riittää investointikriteeriksi pelkästään se, että elvytetään ja työllistetään. Toimien järkevyys on tässä yhtälössä toisarvoista. Veronmaksaja lopulta kuittaa laskun.

Onneksi markkinataloudella on omat keinonsa korjata päättäjien luomia vinoutumia talouden rakenteissa ja perinteisen pankkisektorin rinnalle on viime vuosina noussut koko joukko uudenlaisia toimijoita, jotka pystyvät rahoittamaan kasvavia yrityksiä sekä lainapohjaisesti että oman pääoman ehtoisesti. Uusi joukkorahoituslaki antaa myös mahdollisuuden jo kohtuullisen suuriin rahoituskierroksiin kevyin menettelyin ja digitalisoituja palveluita hyödyntäen. Lisäksi uudet yritysrahoituksen toimijat pystyvät järjestämään yrityksille pienehköjä operatiivisen toiminnan rahoittamiseen suunnattuja lainoja ilman vakuuksia analytiikkaa ja laajoja tietokantoja hyödyntäen. Sijoituspalveluyritykset pystyvät järjestämään esimerkiksi joukkovelkakirjoilla suurempienkin investointien rahoitusta kohtuullisella korolla, joka on kuitenkin sijoittajallekin mielekäs. Näiden toimijoiden lukumäärä on voimakkaassa kasvussa ja yhä useampi sijoittaja kiinnostuu ja sijoittaa pk-sektorin yrityksiin näitä kanavia pitkin. Vielä kun saadaan suuremmat institutionaaliset sijoittajat laajemmin osallistumaan tämän sektorin sijoituksiin, niin rahan saatavuus tulee paranevaan merkittävästi samalla kun hinta alenee. Näin luodaan elintärkeää viriliteettiä tuiki tärkeään pk-sektoriin sekä kasvuyritysten kasvumahdollisuuksiin ja siten koko kansantalouden kasvuun. Ratkaisuna tämän kehityksen kiihdyttämiseksi tulee olemaan rahastotarjonnan lisääminen ko. sijoituskohteille ja mahdolliset sääntelylliset porkkanat institutionaalisen rahan kanavoimiseksi uudella tavalla. Kun rahoituksen kysyntä ja tarjonta kohtaavat optimaalisesti, kaikki voittavat.

KTT Sami Järvinen
strategiajohtaja
Privanet Group Oyj

Rahan synnyttämisen lähteillä

Kaikilla sijoittajilla, niin suurilla kuin pienillä, on varmuudella ainakin yksi yhteinen tavoite: rahan tekeminen. Lisärahaa, eli tuottoa sijoitukselle halutaan toki mahdollisimman paljon, mutta etumerkin täytyy olla positiivinen. Muuten on epäonnistuttu. Tuotosta päästään suoraan riskiin, ja mitä suurempaa riskiä sijoittaja on valmis ottamaan, sen todennäköisemmin hän voi päästä suuriimpiin tuottoihin. Toki kääntöpuolena on mahdolliset suuret tappiotkin. Yhtä kaikki, näin meitä sijoittajia valistetaan, eli riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä ja nollariskillä tämän päivän korkoympäristössä voi odottaa noin 0 %:n tuottoa (ehkä reaalisesti jopa miinusta) ja osakemarkkinoilta saa keskimäärin (lähteestä riippuen) tuottoa noin 8 % vuositasolla. Siinä nämä perusvaihtoehdot suunnilleen ovatkin. Joistain riskialttiimmista korko- tai kiinteistösijoituksista voi saada hieman parempaa kuin nollatuottoa ja riskilliset osakkeet tai johdannaiset voivat odotusarvoisesti tuottaa yleistä osakemarkkinaa paremmin.

Kun arvioi sijoittajan vaurastumismahdollisuuksia yllä kuvatun toimintakentän puitteissa, niin kovin ruusuiselta tilanne ei näytä. Suurelle osalle sijoittajista yleisten sijoitusoppien mukaan menemisestä jääkin lähinnä luu käteen tai korkeintaan vaatimattomia tuottoja. Varsinaiset liike-elämää tuntevat raha-asioiden ja sijoittamisen ammattilaiset tietävät varsin hyvin, että yleiset pörssi- ja rahastomarkkinat ja tuotteet ovat lähinnä jo tienatun varallisuuden säilyttämistä, ja tuovat vaatimatonta tuottoa siksi ajaksi, kunnes rahat saadaan taas tehokkaampaan käyttöön rahan synnyttämisen alkulähteille. Niillä markkinoilla tunnetusti ovat operoineet vain yksityisen osakepääoman (Private Equity) rautaiset ammattilaiset. Todelliset sijoitustuotot tehdään yritystoiminnan alkuvaiheessa silloin kun tuotantoa ja kasvulaajentumista ollaan vasta ajamassa ylös. Tässä vaiheessa yhtiöiden toimintaan usein osallistuvat ammattimaiset yksityiset tai institutionaaliset sijoittajatahot. Nämä pyrkivät varmistamaan rahoituksen ja osaamisensa kautta kohdeyhtiön menestyksen ja siten yhtiön sekä sijoituksen arvon moninkertaistumisen. Monet näistä onnistuneista kohdeyhtiöistä päätyvät joko suurempien ostamiksi tai listatuiksi pörssin päälistalle. Useimmiten tässä vaiheessa suurimmat voitot on jo tehty ja kohdeyritysten arvopapereista tulee suuren yleisön, rahastojen sekä instituutioiden sijoituskohteita lukemattomien muiden kohteiden joukossa.

Pääasiassa suurelle yleisölle ja piensijoittajille on tarjolla sijoitusmarkkinoilla ainoastaan näitä listattujen yhtiöiden arvopapereita ja niitä hyödyntäviä rahastoja tai muita sijoitustuotteita. Suuret tuottomahdollisuudet ja aikaisessa vaiheessa mukanaolo on perinteisesti ollut tarjolla vain ammattilaisille ja suuria pitkälle mietittyjä riskisijoituksia tekeville tahoille. Näissä sijoituksissa ei tyypillisesti puhuta tuottoprosenteista vaan kertoimista, eli kuinka monikertaisesti sijoituksen odotetaan tuottavan. Toki kolikon kääntöpuolena on myös mahdollisuus sijoitetun summan menettämisestä kokonaan. Joka tapauksessa, suuret omaisuudet ja varallisuuden kasvattamiset tehdään näillä markkinoilla, joille vain harvoilla on pääsy. Me Privanetissa tuomme sijoittajille mahdollisuuden päästä lähemmäksi rahan synnyttämisen lähdettä. Kohdeyhtiömme eli sijoituskohteemme ovat tyypillisesti startin ja listaamisen välimaastossa, siellä ”sweet spotissa”, jossa toiminnan käynnistämisen suurimmat riskit on jo koeteltu, mutta varsinaisen pörssilistaamisen hinnoitteluun on vielä matkaa. Viimeisempänä esimerkkinä Privanet-listaltamme voi poimia Ekokemin. Yhtiö, jonka osakkeilla jopa sadat sijoittajat tekivät tuottoa kertoimilla. Uusia huippuja on kehittymässä jatkuvasti. Tervetuloa Privanetin kauppapaikalle!

Sami Järvinen
Strategiajohtaja, KTT
Privanet Group Oyj

Vanhat sijoitusopit tulee räjäyttää

Muutoksen tuulet puhaltavat monilla elämän ja liike-elämän alueilla rajummin kuin ilmatieteenlaitos pystyy mittaamaan. Siitä huolimatta, ja ehkä myös siitä johtuen, muutosvastarintakin on ennennäkemättömän rajua siellä, missä muutos on nostamassa päätään. Ihmisen luontainen taipumus on suojella vanhaa ja turvallista ja ennen kaikkea suojella vanhoja liiketoimintamalleja, instituutioita ja valtarakenteita. Ilman tällaista siilipuolustusta moni muutos olisi vieläkin nopeampi. Lisäksi valtaosa päättäjistä on pikemminkin konservatiivisia ja vanhassa pitäytyviä kuin uusia malleja ennakkoluulottomasti omaksuvia. Uuden omaksuminen lähteekin usein toden teolla käyntiin vasta kun joku uskottavaksi ja luotettavaksi koettu toimija alkaa raivata tietä. Silloin positiivinen lumipalloefekti pääsee valloilleen.

Sijoittamisen kentälläkin muutoksen tuulet ovat puhaltaneet moneen otteeseen. Tällä vuosikymmenellä on kuitenkin lyömässä läpi suurin muutos pitkiin aikoihin. Markkinat ovat polarisoituneet vahvasti kahteen leiriin. Toisaalta on suurten yhtiöiden pörssien päälistalla olevat arvopaperit, ja niitä hyödyntävät rahastot. Ennen kaikkea korkoympäristö päämarkkinoiden alueella on muodostunut sellaiseksi, ettei sijoittajalle ole jäänyt enää mitään. Korot päämarkkinoiden tuotteille, eli kansainvälisten pankkien määräaikaistalletuksille ja suuryritysten joukkovelkakirjoille ovat käytännössä painuneet nollaan. Samalla tavalla näitä hyödyntävät korkorahastot ovat myös yhtä tyhjän kanssa. Pelkästään päämarkkinoita katsovan pienen ja vähän suuremmankin korkosijoittajan ei juuri enää kannata vaivautua tekemään sijoituksia, kun tilillä makuuttaminen tuottaa saman arvon vähemmällä vaivalla.

Markkinoiden polarisoitumisen myötä ja pankkisääntelyn kiristymisen kautta yritysrahoitusmarkkinat ovat suurimmassa murroksessa aikoihin. Pienten ja keskisuurten yritysten on nyt mahdollista hakea sekä osake- että velkakirjamuotoista rahoitusta rahoitussektorin pienempien ja ketterien toimijoiden kautta erilaisten antijärjestelyiden kautta ja joukkorahoitusta hyödyntämällä. Uusi joukkorahoituslaki nosti kerättävän pääoman määrän peräti 5 miljoonaan euroon, joka on jo riittävä määrä suurimmalle osalle pk-sektorin yrityksiä. Vaikka päämarkkinoilla tilanne on mennyt keskuspankkien rahoitusoperaatioiden kautta hullunkuriseksi, hyvillä pk-sektorin yrityksillä ei edelleenkään ole ongelmia maksaa velkarahalle kunnollista 5-10 prosentin vuotuista korkoa. Tuottoja, joita vielä jokin aika sitten sai päämarkkinoidenkin puolelta. Nyt ja pitkälle tulevaisuuteen katsottuna, tuottoja ei ole sieltä puolelta enää odotettavissa.

Sijoittajille on avautunut ennennäkemättömät tuoton saannin ja omaisuuden hajautuksen mahdollisuudet listaamattomien arvopapereiden markkinoilla. Tahti on vain kiihtymässä ja isommatkin perinteiset finanssialan toimijat ovat tulossa perässä listaamattomien arvopapereiden markkinoille. Sijoituspalveluiden markkinoilla todistetaan nyt kehitystä, jota vielä pari vuotta sitten olisi pidetty mahdottomana. Privanet on ollut listaamattomien arvopapereiden markkinoilla aktiivinen toimija jo vuosituhannen vaihteesta lähtien. Palveluvalikoimamme kattaa välityksen, kaupankäynnin ja liikkeeseenlaskut, sekä viimeisimpänä muttei vähäisimpänä myös joukkorahoituksen AROUND-mobiilipalvelun (around.fi) kautta. Uudenlaisen sijoittamisen aikakausi on alkanut.

Sami Järvinen
Talousjohtaja, KTT
Privanet Group Oyj

Ankeuttamisen kulttuuri on kansallinen ylpeydenaihe

Suomessa ei kuulema ole mitään kulttuuria. Kyllä meillä on, nimittäin suomalainen ankeuttamisen kulttuuri. Se lienee ainutlaatuinen koko maailmassa. Maailmanlopun uhka on täällä alati läsnä. Lamaa tai vähintään taantumaa on eletty jo vuosikausia, eikä valoa tunnelin päässä vaan näy. Ja jos jossain näkyykin, niin toki se on vastaan tulevan junan valo. Mikäköhän on motivaatio sen taustalla, että lamapuheita pitää suoltaa vuositolkulla ja viikko viikon perään? Tosiasiassa kauppa tuntuu kuitenkin käyvän niin autoliikkeissä, asunnoissa, ruokakaupoissa jne. Tällä viikolla juuri uutisoitiin, että Suomen valtio sai lainaa alle nollakoron. Asuntokauppa kävi joulukuussa ennätystahtiin. Pörssi yskähtelee, mutta sekään ei ole mitään 2008 finanssikriisin paniikkiin verrattuna. Ainakaan vielä, mutta tokihan on ehditty jo julistamaan romahduksen alkaneen.

Puulta maistuva kysymys: Mistä uusi Nokia?

Suomen talouden nostostrategiat perustuvat lähinnä kustannusten karsimiseen, jotta pääsisimme kilpailemaan mahdollisimman alhaisilla tuotantokustannuksilla muiden halpatuottajien kanssa. Samaan aikaan rukoillaan uutta Nokiaa pelastamaan pohjoinen ja kylmä maamme. Pelastus löytyy päättäjien mielestä viime kädessä aina korporaatiomaailmasta. Yrittäminen ja innovointi on ilmeisesti joko liian epävarmaa ja ennustamatonta tai sitten vaan kai hämärää ja hallitsematonta. Uuden yrittäjyyden tukeminen olisi kuitenkin nimenomaan oikea ja eteenpäin katsova metodi talouden uudistamiseen. Maailma muuttuu ja taloutemme rakenteet sen mukana.

Suomessa on edellytykset erinomaiseen taloudelliseen tulevaisuuteen, eikä tilanne koskaan 1990-luvun alun jälkeen huono ole ollutkaan. Suurin uhka talouden dynamiikan positiiviselle kehitykselle on sen jäykkyyden lisääntyminen. Euroopan Unioni on tuonut ja tuo edelleen mukanaan niin paljon direktiivejä ja sääntelyä, että lakiviidakosta uhkaa tulla vakava este innovoinnille ja yrittäjyydelle.

Miksi nuoriso haluaa muutakin kuin mukavan arkun täyspuusta?

Kaikesta kurjuudesta huolimatta nuoret aikuiset ovat muuttamassa maailmaa iloisemmaksi ja mielenkiintoisemmaksi paikaksi. Yrittäjyys on vahvassa nosteessa jopa korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa, jota voi pitää poikkeuksellisena. Vielä reilu kymmenen vuotta taaksepäin haaveissa oli lähinnä eläkkeelle tähtäävä korporaatiopositio sekä mahdollisimman ennustettava ja ennalta eletty elämä aina puulaatikkoon asti. Tänäkin päivänä tuntuu, että keskiluokkaiset keski-ikäiset keskittyvät lähinnä elämättömän elämänsä pidentämiseen toivoen elävänsä vielä hieman pidempään. Jos se elämä sieltä vielä ehtisi alkaa ennen kirkonkellojen soittoa.

Privanet laittaa kapuloita ankeuttajien rattaisiin

Me Privanetissa haluamme olla tärkeässä roolissa talouden rakenteita ja finanssimaailmaa uudistettaessa. Me tarjoamme yrittäjille rahoitusjärjestelyjä ja työkaluja, joilla he voivat toteuttaa visioitaan. Me autamme jo toimintansa käynnistäneitä yrityksiä kasvattamaan toimintaansa tehokkaasti, ilman että rahoituksen järjestäminen muodostuu kasvun pullonkaulaksi. Samalla tuomme sijoittajan ja yrittäjän lähemmäksi toisiaan. Yrittäjän rahoitus muodostuu suoraan sijoittajien tekemistä oman ja vieraan pääoman ehtoisista sijoituksista. Tuotto-odotus on näissä tyypillisesti korkeampi kuin suurten yritysten osakkeissa ja velkakirjoissa. Jälkimmäisissä korot ovat yleensä haarukassa 6-9% vuositasolla ja maturiteetit vuodesta kolmeen. Verrattuna reitattuihin kansainvälisten yritysten jvk-lainoihin ja esim. määräaikaistalletuksiin tuottoa on luvassa selkeästi enemmän. Samoin joissain tutkimuksissa on todettu, että listaamattomien osakkeiden arvostus on likviditeettipreemiosta johtuen n. 25-30% alhaisempi, kuin likvidien pörssilistattujen osakkeiden. Väheksyä ei myöskään sovi hajautusmahdollisuuksien kasvua. Tätä eivät vanhan koulukunnan ekonomistit ole vielä huomanneet, vaan hokevat vanhaa mantraa, jonka mukaan korkosijoitukset tuottavat tällä hetkellä noin nollan, osakemarkkinat ja siten tuotto-odotukset ovat epävarmat ja heilahtelevaiset.

Kiinnostavatko korkeammat tuotto-odotukset? Tervetuloa tutustumaan Privanetin listaamattomiin korko- ja osakemahdollisuuksiin. Otetaan selkävoitto ankeuttajista.

Sami Järvinen
Talousjohtaja, KTT
Privanet Group Oyj

HPK ja Privanet yhteistyöhön

HPK Liiga Oy ja Privanet Securities Oy ovat tehneet yhteistyösopimuksen. Sopimus liittyy HPK:n meneillä olevaan osakeantiin sekä osakkeiden jälkimarkkinoihin.

Privanet osallistuu osakeannin toteutumiseen tarjoamalla yhden uuden myyntikanavan HPK:n osakkeille. Yhtiön kokemus rahoitusjärjestelyistä sekä kontaktiverkosto tukee HPK:n osakeantia. Tämä omalta osaltaan auttaa annin tavoitteiden saavuttamisessa.

Osakeannin päättymisen jälkeen HPK:n osakkeiden kaupankäynti starttaa Privanetin kauppapaikalla. Tälle kauppapaikalle asiakas voi jättää osto- tai myyntitoimeksiannon. Kaupan toteutuessa osapuolet maksavat normaaliin tapaan kaupankäyntipalkkion ja varainsiirtoveron.  Kaupankäyntipaikan avulla HPK:n osakkeille syntyy toimivat jälkimarkkinat.

”HPK on iloinen, että saimme kumppaniksemme kokeneen sijoituspalveluyrityksen” toteaa HPK:n puheenjohtaja Jari Koskinen. ”Uskon, että nyt tehdyllä yhteistyösopimuksella on positiivinen vaikutus osakeantiin”.     ”Sen lisäksi halusimme katsoa myös tulevaisuuteen. Toimivan kaupankäyntipaikan avulla HPK:n osakkeenomistaja voi myydä osakkeita tai hankkia niitä lisää. Näin HPK:n omistajaksi voi päästä myöhemminkin, jos nyt ei siihen ole mahdollisuutta”

”HPK on jääkiekkoseura, jossa yhdistyvät pitkät perinteet, menestys sekä myös rohkeus ja ennakkoluulottomuus” kertoo Privanetin Securitiesin toimitusjohtaja Kimmo Lönnmark. ”Olemme mielellämme mukana kehittämässä suomalaista jääkiekkoa myös osakemarkkinoiden kautta”.

Privanet Securities Oy on suomalainen,  vuonna 2000 perustettu sijoituspalveluyritys. Yhtiö on erikoistunut yritysten rahoitusjärjestelyihin sekä listaamattomien arvopaperien välittämiseen ja analysoimiseen. Privanetin kaupankäyntilistalla on vuosien saatossa ollut lukuisia merkittäviä yhtiöitä kuten esimerkiksi HEX, Mehiläinen, Ekokem ja SATO.

Hämeenlinnan Pallokerho ry. perustettiin vuonna 1929. SM-liigajoukkueen toiminnasta vastaa HPK Liiga Oy. HPK:n osakeanti on parhaillaan menossa, jossa yhteistyökumppanina jatkaa myös Invesdor Oy.

Lisätietoja:
HPK Liiga Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jari Koskinen 044 9764 225
Privanet Securities Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Lönnmark 050 67541

Suomalaisen Privanet Group Oyj:n liiketoiminnan tulos jatkoi positiivista kehitystä vuoden 2015 kolmannella vuosineljänneksellä

Konsernin päätoimialue, listaamattomien arvopapereiden (osakkeet ja joukkovelkakirjat) kaupankäynti, välitys ja liikkeeseenlasku kehittyivät edelleen suotuisasti. Onnistuimme toimintojen integroimisen vaatimasta panostuksesta huolimatta tekemään positiivisen tuloksen ja jakson aikana tehdyt panostukset antavat erityisen hyvän pohjan loppuvuoden tuloskehitykselle. Pystymme korjaamaan koko vuoden tulosennustetta hieman ylöspäin aikaisemmasta, ja budjetoimme koko tilikauden liiketuloksen yltävän noin 6 miljoonaan euroon. Yrityskaupan ja kasvulaajentumisen ansiosta organisaatiomme henkilömäärä on kasvanut 8 henkilöllä. Olemme saaneet vahvistusta konsernin johtoon, myyntiin, hallintoon ja markkinointiosaamisalueille.

Loppuvuoden tuloksen odotamme kehittyvän erittäin suotuisasti. Viimeinen vuosineljännes on ollut tyypillisesti aktiivista liiketoiminnan harjoittamisen aikaa asiakkaiden hoitaessa vuoden lopun sijoitussalkkujensa allokointia sekä voittojen ja tappioiden realisointeja. Näihin tarpeisiin Privanet-konsernin tarjoamat arvopaperit tuovat uusia mahdollisuuksia salkkuprofilointiin ja käteisrahojen sijoittamiseen tuottavasti. Uskomme siten vuoden viimeisen neljänneksen muodostuvan jälleen vahvasti voitolliseksi.

Marraskuun aikana konsernin ylin johto on tarkastellut pörssilistautumismahdollisuutta tilikaudelle 2016 ja olemme tehneet päätöksen edetä hankkeen suhteen. Pörssilistautuminen on osana pidemmän aikavälin tavoitteitamme ja mahdollistaa paremman aseman jo alkaneessa alan murroksessa, jossa haluamme olla etujoukoissa näyttämässä suuntaa tässä uusiutuvassa finanssimarkkinassa.

Koko konsernimme nimikäytännöt yhteinäistettiin Privanet-nimen alle. Privanet Group Oyj -konserniin kuuluu Privanet Capital Markets Oy, joka keskittyy pääomajärjestelyihin sekä Privanet Securities Ltd, joka ylläpitää Suomen johtavaa listaamattomien yritysten arvopapereiden markkinapaikkaa.

Lue Q3/2015 osavuosikatsaus kokonaisuudessaan

Privanet Group Oyj:n osakkeiden kaupankäynti alkaa 1.12. Privanetin kauppapaikassa

Tiistaista 1.12. alkaen Privanet Group Oyj:n osakkeita voi ostaa ja myydä Privanetin kauppapaikassa. Privanet Group Oyj on suomalainen, listaamattomien yritysten arvopaperien välittämiseen ja yritysten rahoitusjärjestelyihin erikoistunut sijoituspalveluyritysryhmä. Privanet Group Oyj jatkaa rahoitusmarkkinoiden murroksen etujoukoissa viitoittaen tietä pk-sektorin yritysten joukkovelkakirjamarkkinoiden kehityksessä ja pk-sektorin yritysten osakeantien järjestämisessä sekä jälkimarkkinalikviditeetin kehittämisessä. Privanet-konsernin tarjoamat arvopaperit tuovat uusia mahdollisuuksia salkkuprofilointiin ja käteisrahojen sijoittamiseen tuottavasti.

“Liiketoimintamme on kehittynyt hyvin positiivisesti. Edellisen kvartaalin aikana tehdyt ponnistelut ja panostukset ovat tuottaneet tulosta ja vuoden viimeisestä neljänneksestä tulee näiden tietojen valossa yksi konsernimme kaikkien aikojen parhaista. Tulemme rekrytoimaan lisää myyntihenkilöstöä ja asiantuntijoita seuraavien kuukausien aikana ja tavoitteenamme on lisätä myyntiorganisaatiota 8-12 henkilöllä vuoden 2016 loppuun mennessä”, Privanet Group Oyj:n toimitusjohtaja Matti Heiskala kertoo.

”Privanetin kauppapaikalle listautuminen on ensimmäinen askel kohti pörssilistautumista. Olemme tarkastelleet pörssilistautumismahdollisuutta tilikaudelle 2016 ja tehneet päätöksen edetä hankkeen suhteen. Pörssilistautuminen on osana pidemmän aikavälin tavoitteitamme ja mahdollistaa paremman aseman jo alkaneessa alan murroksessa, jossa haluamme olla etujoukoissa näyttämässä suuntaa tässä uusiutuvassa finanssimarkkinassa”, Heiskala päättää.

Privanet Group Oyj -konserniin kuuluu Privanet Capital Markets Oy, joka keskittyy pääomajärjestelyihin sekä Privanet Securities Ltd, joka ylläpitää Suomen johtavaa listaamattomien yritysten arvopapereiden markkinapaikkaa verkkosivustolla www.privanet.fi.

Ekokemin osavuosikatsaus Q3/2015 heinä-syyskuu 2015

Ekokem toteuttaa kiertotalousstrategiaansa suunnitellusti – Seisokit sekä sähkön ja raaka-aineiden hinnat painoivat tulosta

Tammikuussa tehdyn yrityskaupan jälkeinen integraatio on edennyt suunnitellusti. Syyskuun alussa suomalainen ympäristöalan brändi Ekokem otettiin käyttöön myös muissa konsernin toimintamaissa. Kesäkuussa 2012 ostetun ruotsalaisen ympäristönhuoltoyhtiö Sakabin ja tammikuussa 2015 ostetun tanskalaisen NORDin nimet muuttuivat Ekokem AB:ksi ja Ekokem A/S:ksi.

Kiertotalouskylän rakentaminen Riihimäelle etenee aikataulussa. Syyskuussa allekirjoitettiin sopimus kylään rakennettavan biojalostamon biokaasun jakelusta Gasumin kaasuverkossa. Gasum ja Biotehdas rakentavat yhteistyössä jalostetun biokaasun tuotantolaitoksen Riihimäelle Ekokemin Kiertotalouskylään, liitynnän kaasuverkkoon ja noin 10 kilometriä pitkän kaasuputken.

Lue lisää vuosineljänneksestä

Listaamattomia mahdollisuuksia 2015

Privanet järjesti toista kertaa Helsingin Wanhassa Satamassa Listaamattomien yhtiöiden sijoittajatapahtuman torstaina 22.10. Tapahtumassa olivat esiintymässä Privanetin listan yhtiöistä Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Ekokem, KPY sekä Cityvarasto. Lisäksi tapahtumassa toimintaansa esittelivät yhtiöt, joihin voi Privanetin kautta sijoittaa: Shaman Spirits, Euroloan Group, KANOM Kansallisomaisuus Oy, Tifomo sekä Sunduka. Leijonanluola-tyyppisessä hissipuhe-kilpailussa esiintyivät lisäksi Spotless Tea Bag, Euroeat sekä StroyBy. Tänä vuonna oman mielenkiintoni herättivät erityisesti Ekokemin uuden toimitusjohtajan Karri Kaitueen esitys, KPYn mahdolliset uuden suunnat sekä Cityvaraston Ville Stenroosin esitys.

Tapahtuman aloittivat virvokeyhtiöt Shaman Spirits sekä Laitilan Wirvoitusjuomatehdas. Shamanin toimitusjohtaja Ilpo Sulkala kertoi yhtiön historiasta, ja lähivuosien kovasta kasvusta. Yhtiön tavoite liikevaihdon kasvulle on 50-70% seuraavan kolmen vuoden aikana. Kasvua haetaan uusista vientimaista, joita yhtiö aikoo etsiä 2-3 kpl vuosittain.

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Rami Aarikka piti jälleen hilpeän shown, jossa käytiin läpi yhtiön tarinaa sekä tuotannon kehitystä pienestä kellaripanimosta nykyiseksi merkittäväksi toimijaksi. Laitilan vahvuus on aina ollut vahva omintakeinen brändikuva, ja yhtiössä onkin hallitusta myöten kovia markkinointialan tekijöitä. Laitila etsii nyt kasvua kansainvälistymisestä, ja ensimmäisten myyntierien on tarkoitus lähteä rapakon taakse vuodenvaihteessa. Aarikka mainitsi tuotantokapasiteetista sen olennaisen seikan, että olutta yhtiö voi valmistaa nykyisellä laitteistolla 15 milj. litraa vuodessa (joka on myös pienpanimoveron yläraja), mutta siiderin ja lonkeron valmistuskapasiteetti on jopa 30 milj. litraa vuodessa. Näin olennainen osa kasvua tulisi olemaan oluen sijaan siiderin ja lonkeron viennissä. Aarikka kertoi myös kuluvan vuoden luvuista: syyskuuhun mennessä liikevaihto oli laskenut noin 5% vuoden takaisesta, mutta liikevoitto saavutti koko viime vuoden tason jo silloin. Vaihdon lasku johtui pääosin private label -toiminnan vaihteluista. Yhtiö arvioi voiton tulevan pysymään viime vuoden tasolla. Lopuksi Aarikka kertoi tarkemmin yhtiön kansainvälistymisestä.

Cityvaraston toimitusjohtaja Ville Stenroos kertoi yhtiön toiminnasta, vahvuuksista sekä luvuista. Cityvarasto ostaa pienvarastointiin sopivia kiinteistöjä, konvertoi ne pienvarastoiksi ja vuokraa osissa kuluttajille. Yhtiöllä on olennainen kilpailuetu pienvarastomarkkinassa: kiitelty ja palkittu nettikauppasovellus, sekä mobiiliavainjärjestelmä varastotiloihin. Yhtiöllä on 23 toimipistettä ympäri Suomen, ja liiketiloista 72% on omassa omistuksessa (loput pitkillä vuokrasopimuksilla). Yhtiön liikevaihto on kasvanut tasaisesti viimeiset 15 vuotta, joista viimeisen 7 vuoden aikana vaihto kasvoi 1 milj. € -tasolta aina nykyiselle 4,5 milj.€ -tasolle. Cityvarasto on ostanut viime vuosina pienempiä toimijoita varsinkin pääkaupunkiseudulta, ja tällä on ollut osansa kovaan kasvuun. Yhtiön käyttökateprosentti on n. 32% luokkaa nykyisellä täyttöasteella, ja kun täyttöaste saavuttaa 80%, niin käyttökateprosentti nousee 50% tasolle. Pienvarastoliiketoiminnan kasvua edesauttavat Stenroosin mukaan kaupungistuminen, sinkkutalouksien määrän kasvu sekä harrastusvälineiden määrän kasvu. Lisäksi Stenroos kertoi pienvarastoalan yleensä olevan suhdannevakaa, sekä perinteiseen asuntobisnekseen verrattuna alkuinvestointi on matalampaa ja vuokrat korkeampia. 

Privanetin listalle hiljattain lisätyn Euroloan Groupin Tommi Lindfors kertoi yhtiön toiminnasta ja alan näkemyksistä. Euroloan haluaa olla pankki, jonka toiminta on mahdollisimman pitkälle verkossa. Yhtiön ydinosaaminen koostuu FinTechistä, eli finanssiteknologian toiminnoista. Tällä hetkellä n. 80% liiketoiminnasta on vielä kuluttajarahoituksessa, mutta pankkitoimilupa on jo haussa. Yhtiöltä on tulossa oma luottokortti vuodenvaihteessa, ja luottokortin käytön todellinen vuosikorko lasketaan asiakaskohtaisesti vastoin kuin muilla toimijoilla. Yhtiön toiminta tähtää online-pankkitoimintaan koko Euroopan alueella, sisältäen nykyisten luottotoimintojen lisäksi myös ”perinteisten” pankkien toiminnot kuten tallettamisen, debit-korttitoiminnan, lainaamisen, rahasiirrot sekä investointipalvelut. Online-pankkitoiminnan etuina Lindfors mainitsi mm. transaktiokustannusten minimoinnin. Lindfors kertoi myös yhtiön mahdollisen listautumishalukkuuden, yhtiön tiedonanto on jo nyt pörssitasoa. Euroloanin 2015 luvuista liikevaihtoennuste on 14 milj.€, josta viimeiselle riville arvioidaan jäävän n. 1,6milj.€. Tällä hetkellä suurin kuluerä kannattavuudelle on korkokulu, joka vähenisi merkittävästi pankkitoimiluvan myötä.

Privanetin Roy Harju esitteli fuusion myötä syntynyttä uutta Privanetia. Yhtiön esittelyvideo kiteyttää esityksen olennaiset asiat jämäkällä sanomallaan: Raha luo onnea. Video löytyy täältä. Privanetin konserniyhtiön Privanet Groupin osakkeita on myös ollut paikoitellen saatavilla markkinapaikalta syksyn aikana.

Lounasta edelsi Listaamaton Mahdollisuus 2015 -kilpailun finaali, jossa hissipuheensa pitivät Spotless Tea BagEuroeat sekä StoryBy. Spotless Tea Bagin tuote on tahraamaton teepussi, ja yhtiön markkina on maailmanlaajuinen teebisnes. Viihdyttävästä esityksestä päällimmäisenä mieleen jäi suuri potentiaali, joskin sen täyttämiseen on vielä pitkä matka. Euroeat on suomalaisia tuotteita Kiinaan vievä verkkokauppa, jolla on ilmeisen hyvät perustat toiminnalle. Storyby on uudenlainen journalistinen keskustelupalstakonsepti, jolla on jo 6,4milj.€ liikevaihto. Kilpailun voitti Spotless Tea Bag, ja yhtiön osakeanti käynnistyi viime viikolla Privanetin markkinapaikalla. 

Osuuskunta KPYn Lauri Kerman kertoi konsernin historiasta, toiminnasta, yhtiörakenteesta sekä tulorakenteesta. Toiminnassa olennaista ovat yhtiön yrityssijoitukset (suluissa omistuksen arvo), eli Enfo Oyj (69m€), Voimatel(29m€), Vetrea Terveys (20m€) sekä kiinteistösijoitukset (59m€). Enfon toiminnassa lähitulevaisuudessa on olennaista Suomen ja Ruotsin palvelutarjonnan yhdentäminen, ja varsinkin Ruotsin analytiikka- ja business intelligence -osaamisen tuominen kotimaahan. Voimateliä Kerman vertasi pörssiin äskettäin listautuneeseen Elteliin, yhtiö on liiketoiminnaltaan samanlainen. Vuoden 2015 osalta Kerman arvioi käyttökatteen pysyvän samalla tasalla, ja tuloksen kasvavan varsinkin arvopaperisalkun realisoinneista johtuen. Esityksessään Kerman otti myös kantaa NAGn tekemään KPYn arvoanalyysiin ja osuuden markkinahintaan. Analyysin mukaan osuuden arvo olisi 39€/osuus, kun markkinoilla osuuden hinta on vain 23,00-23,50€, eli kauppaa käydään n. 40% alennuksella yhtiön tasesubstanssiin nähden. Tulevaisuuden strategiasta mainittiin mm. että yhtiö tavoittelee pitkällä, yli taloussyklien kestävällä, aikavälillä vähintään 5% vuotuista kokonaistuottoa, mikä muodostuu tasesubstanssiarvon noususta sekä maksetuista osuuspääoman koroista. Viime vuosinahan tavoite on ylitetty mukavasti, ja sijoittaja on saanut yli 6% tuottoa sijoitukselleen. Kysymysosuudessa päätin kysyä Kermanilta Enfon mahdollisesta listautumisesta. Tiesin jo etukäteen ettei KPYn toimitusjohtaja voi suoraan vastata kysymykseeni, mutta voisi antaa jonkilaista indikaatiota tulevasta. Kerman vastasikin taitavasti, että KPYn tavoite on omistaja-arvon kasvattaminen, ja kaikki toimenpiteet millä tähän päästään ovat  pöydällä. Eli Enfon listaus olisi siis hyvinkin mahdollinen, mutta luonnollisesti sen pitää luoda tuottoa KPYlle. 

Tärkeän ideolog
ian perustuksilla toimiva Kanom on kotimaisiin kasvuyhtiöihin sijoittava yhtiö. Yhtiön taustalla on ajatus, että Suomi on menettänyt kasvurahan puutteen vuoksi merkittävän määrän kansallisomaisuuttaan, eli osaamista ja hyviä yhtiöitä. Esimerkein mainittiin Nokia, Turun Sinappi, Abloy, Jenkki, Sinebrychoff, Hackman, Fazer yms. Kanomin tarkoitus on ”täydentää Suomen omistajuusekosysteemiä”, eli tulla kotimaisena sijoittajana mukaan kasvuvaiheessa oleviin pk-yrityksiin ilman exit-vaatimuksia. Yhtiön ensimmäiset suunnitellut sijoituskohteet ovat kansainvälisestikin tunnettu äänentoistolaitteiden valmistaja Genelec Oy sekä laadukkaan tasolasin valmistaja Lahden Lasitehdas. Yhtiöt ovat ainakin luvuiltaan hyviä, ja bränditkin ovat ilmeisesti omilla aloillaan hyvin tunnettuja. Kanomilla on nyt anti käynnissä, ja annissa haetaan pääoma, joka tullaan sijoittamaan mm. näihin kohteisiin. Sijoittajan näkökulmasta Kanom on mielenkiintoinen ja eettisen seulan läpäisevä holding-yhtiö, joskin toiminta on vielä alkuvaiheessa.

Iltapäivän mielestäni odotetuimmasta esityksestä vastasi Ekokemin tuore toimitusjohtaja Karri Kaitue. Kuten aiemmatkin esiintyjät, myös Kaitue aloitti esityksensä yhtiön historiasta ja sen muotoutumisesta nykyiseksi Ekokem Groupiksi pohjoismaisine tytäryhtiöineen. Lyhyen historian jälkeen edettiin nykyisiin megatrendeihin, jotka edesauttavat yhtiön toimintaa ja kehittämistä. Kierrätys, väestönkasvu ja vastuullisuus jätteiden käsittelyssä ovat tulevaisuuden trendejä, joiden aallonharjalla yhtiö toimii. Kaitue myös painottaa Ekokemin liiketoiminnan erityispiirrettä: ansaintalogiikkaa arvoketjun molemmissa päissä (yhtiölle maksetaan että se ottaa vastaan jätevirtoja, ja se myy ne eteenpäin energiana tms.). Ekokem on kasvanut viime vuosina merkittävästi, suurilta osin siksi että se on ostanut kaksi alan muuta toimijaa Tanskasta ja Ruotsista. Näiden toimijoiden palvelutarjonta on ollut merkittävästi suppeampi kuin Ekokemillä Suomessa, ja nykyisen konsernin orgaanisen kasvun lähde onkin Kaitueen mukaan juuri Suomen palvelutarjonnan tuomisessa näille muille markkinoille. Kaitue näkee myös tärkeänä juuri tälläisten kasvumahdollisuuksien ylläpitämisen, ja tätä varten yhtiöllä tulee olla resursseja tehdä yrityskauppoja. Ekokemillä alkaa olla jo melko lailla alentunut omavaraisuusaste, ja tälläistä reserviä varten yhtiö tarvitsee varallisuutta. Tässä valveutunut sijoittaja voi pohti, että yksi mahdollinen keino pääoman keräämisen on listautuminen pörssiin. 

Iltapäivän päättivät it-alalla toimiva Sunduka sekä yksityislentoyhtiö Tifomo. En valitettavasti pystynyt itse jäämään tilaisuuteen kuuntelemaan näitä esityksiä, mutta ne löytyvät kokonaisuudessaan tapahtuman sivuilta.

Tilaisuuden esitysvideot kokonaisuudessaan löytyvät täältä: Listaamattomia Mahdollisuuksia 2015 esitykset

Joni Niemeläinen
Meklari
Privanet Securities Ltd

Konkareiden sijoitusyhtiö KANOM Oy ryhtyy pelastamaan kotimaista teollisuutta

Teollisuuden konkarit ryhtyvät puhaltamaan uutta henkeä Lahden lasitehtaaseen, jonka uunit kylmenivät yli kuusi vuotta sitten. Uusi sijoitusyhtiö KANOM Kansallisomaisuus Oy  lähti liikkeelle toukokuussa. Toimitusjohtaja Martti Hintikka sanoo, että Kanom kaavailee uutta omistusyhtiötä, joka keräisi noin 30 miljoonan euron rahoituksen Lahden lasitehtaan käynnistämiseen ja investointeihin. 

Lue koko juttu Kauppalehdestä

Listaamattomia mahdollisuuksia vai listattuja mahdottomuuksia?

Listaamattomia mahdollisuuksia vai listattuja mahdottomuuksia?

Syyskuussa syntyneestä Privanet Groupista tuli kerta heitolla Suomen merkittävin listaamattomien sijoitusmahdollisuuksien tarjoaja. Tytäryhtiö Privanet Pankkiiriliike Oy on jo 15 vuoden ajan ollut kasvot listaamattomille osakkeille ja osuustodistuksille Suomessa. Monet varmasti muistavat mielenkiintoisena kuriositeettina alkutaipaleeltamme 2000-luvun alkupuolella, kun Helsingin Pörssi, eli HEX, oli yksi listaamattomien yhtiöiden markkinapaikkamme yhtiöistä.

Olemme puhuneet paljon viime aikoina siitä, millaisia mahdollisuuksia sijoittaja voi löytää listaamattomien yhtiöiden markkinoilta. Yhtiöiden arvostustasot ovat keskimäärin maltillisempia ja ennen kaikkea volatiliteetti on selvästi matalampaa, mitä esimerkiksi Helsingin pörssissä ollaan viime aikoina totuttu näkemään. Myös kurssikehitys on ollut viime vuosina selvästi vahvempaa.

Aivan uusi näkökulma tähän asetelmaan saadaan, kun otetaan keskusteluun mukaan ns. pörssirobotit. Tämä konekaupankäynti (HFT, High Frequency Trading) perustuu huippuunsa viritettyihin algoritmeihin, salamannopeisiin valokaapeliyhteyksiin ja supertietokoneisiin. Ne pystyvät haistamaan fundamenttisijoittajien intressit ja pystyvät hyötymään näiden osto- ja myyntitarpeista. Kaikki me ymmärrämme, että jos koneet ovat ottaneet vallan pörssikaupassa ja pystyvät tekemään ilmaisia lounaita, on se pois kaikkien muiden sijoittajien selkärangasta. Todennäköisesti robotit ovat myös kasvaneen volatiliteetin takana. Sijoittajat eivät yksinkertaisesti ole enää samalla lähtöviivalla keskenään. Sillä porukalla, jolla on valmius investoida kymmeniä miljoonia huipputehokkaisiin kaupankäyntijärjestelmiin, on melkoinen etumatka esimerkiksi piensijoittajaan nähden.

Robotit eivät ole ainoastaan piensijoittajan murhe. Suuret instituutionaaliset sijoittajat ovat jo pitkään siirtäneet kauppojaan ns. dark pooleihin. Ne ovat pörssin ulkopuolisia markkinapaikkoja, joissa kauppaa tehdään anonyymisti muilta näkymättömissä. Dark pooleja on pidetty turvapaikkoina näiltä saalistaja-algoritmeilta. Tosin esimerkiksi vuonna 2014 Barclays-pankki joutui huonoon valoon omasta LX Dark -poolista. Sen piti olla ”robottivapaa”, mutta se oli kuitenkin tarjonnut tiettyjä etuja joillekin konekauppaa käyville välittäjille.

Onko siis niin, että ”normaalin sijoittajan” on jatkossa mahdotonta menestyä listattujen yhtiöiden maailmassa ja myös perinteistä listafilosofiaa tuodaan ns. dark poolien kautta lähemmäs Privanetin arvomaailmaa? Näin voisi viimeaikaisen kehityksen perusteella väittää. Privanet on tehnyt ja tulee tekemään väsymättä työtä sen eteen, että sijoittajat saavat hyviä listaamattomia sijoitusmahdollisuuksia ja laadukkaat suomalaiset pk-sektorin yritykset pääomaa ja hyviä uusia osakkeenomistajia. Robotit jätämme ruokkimatta.

VTM Karri Salmi
Hallituksen Puheenjohtaja
Privanet Securities Ltd.

P.S. Oletko ilmoittautunut jo Listaamattomia mahdollisuuksia 2015 -sijoittajatapahtumaamme?
Ohjelma ja ilmoittautuminen

Listaamattomien mahdollisuudet

Maailman pörssit ovat yskähdelleet viime kuukausina ja paikoitellen rytinä on äitynyt jopa rajuksi. Tämä on saanut taas pitkästä aikaa keskustelut käyntiin siitä, pitäisikö osakepainoja keventää tai pahimmillaan jopa luopua omistuksista ainakin siksi aikaa kunnes suunta alkaa näkymään taas selvemmin. Vaikka sijoittaja luopuisikin osakkeista, niin sijoittamisen ongelma ei ole sillä vielä ratkaistu. Harva kuitenkaan tyytyy pitämään rahoja nollakorkoisilla tileillä tai lähes nollatuottoisissa joukkovelkakirjoissa. Kiinteistöissäkään näkymät eivät ole yhtä pomminvarmat kuin aikaisemmin.

Viime vuosien aikana sijoittajille on tullut yhä enemmän tarjolle myös uutena vaihtoehtona listaamattomat arvopaperit. Alkuvaiheessa tarjonnan ollessa vielä kehitysvaiheessa, näihin ovat päässeet tutustumaan enimmäkseen vähän pidemmälle edistyneet ja valveutuneemmat sijoittajat. Tarjonta ja tunnettuus kuitenkin kasvavat koko ajan ja siten listaamattomia vaihtoehtoja on tarjolla yhä useammalle tuottohakuiselle sijoittajalle.

Listaamattomien arvopapereiden edut ovat moninaiset. Paljon vaihdettuja pörssiosakkeita heikompi likviditeetti näkyy suoraan parempana tuottona velkakirjoille ja yhtä lailla korkeampana tuotto-odotuksena osakkeille. Uusi omaisuusluokka palvelee myös hajautustarkoitusta erinomaisesti, eikä sijoittajan tarvitse tarkastella omistuksensa noteerausta yhtä kuumeisesti kuin pörssin heiluntaa (koskee myös rahastoja ja ETF:iä). Tässä kohdassa on myös tehtävä selkeä ero ns. start up -sijoittamiseen, jossa sijoittajat tulevat mukaan niin aikaisin, ettei yrityksellä vielä ole kunnon toimintaa. Näin ollen riski on todella suuri. Sen sijaan vakiintuneilla listaamattomilla yhtiöillä toiminta on jo käynnissä ja kannattavaa, joten useimmiten pääsee nauttimaan myös osinkoja. Sijoittajien varojen virratessa näiden yhtiöiden osake- ja velkainstrumentteihin, on toiminnan edelleen kasvattaminen mahdollista ja siten sijoittaja pääsee suoraan osallistumaan arvonluontiin ja monessa tapauksessa nauttimaan panostuksen tuottamista runsaista hedelmistä.

Tule kuulemaan listaamattomista mahdollisuuksista tilaisuuteemme Helsingin Wanhaan Satamaan torstaina 22.10.!
Ohjelma ja ilmoittautuminen

KTT Sami Järvinen
Talousjohtaja
Privanet Group Oyj

Vuonna 95

“On vuosi 85” lauloi Eppu Normaali kolmekymmentä vuotta sitten. Suomalaisille kuitenkin vielä syvemmälle mieliin on jäänyt vuosi 95. Suomi voitti tuona vuonna, jo kaksikymmentä vuotta sitten siis, ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruutensa. Tänä päivänäkin suunnilleen kaikki suomalaiset muistavat tämän kansakuntaa ehkä eniten sodanjälkeisen historian aikana yhdistäneet tapahtuman. Vauvasta vaariin koko kansa eli voitossa mukana. Sattumaa ei liene siten sekään, että tuosta vuodesta oikeastaan alkoi Suomen kansantalouden voimakas kasvu syvän ja repivän 90-luvun alun laman jälkeen. Tuo lama oli todellinen lama, silloin työttömyys räjähti käsiin, lainahanat menivät kiinni, yritykset menivät konkurssiin, asuntomarkkinat hyytyivät ja hinnat romahtivat. Ainoa mikä kukoisti oli kirpputorikauppa. Suomi kaipasi tuolloin piristystä, joka nosti taloutta uuteen nousuun. Nokian merkitys tässä prosessissa oli tottakai mittaamattoman suuri, mutta väheksyä ei voi jääkiekon maailmanmestaruuden merkitystä. Tällainen suuri kansallinen voitto toimi huikeana yhdistävänä ja voimantunnetta lisäävänä tapahtumana, jonka siivittämänä usko uuteen nousuun ja mahdollisuuksiin palasi kertaheitolla.

Tämän päivän tilanne eroaa merkittävästi 90-luvun alun lamasta. Jos rehellisiä ollaan, niin työttömyys ei todellakaan ole räjähdysmäisesti lisääntynyt, lainahanoja koitetaan pikemminkin aukoa enemmän, yrityksillä menee keskimäärin vähintään kohtuullisesti ja asuntomarkkinat ainakin muuttovoitto paikkakunnilla vetävät sentään kohtuullisesti eikä hinnat ole käytännössä pudonneet. Uuttakin rakennetaan täyttä häkää. Nyt on vallalla pikemminkin valitusmoodi. Ei mene oikeasti keskimäärin huonosti vaan ollaat totuttu mukavaan elämään, mieluummin lähinnä lomailtaisiin ja haluttaisiin lisää palkkaa ilman vastaavaa työpanoksen kasvatusta. Tässä tilanteessa suuren keskiluokan on vaikea ymmärtää miksi hallitus vonkaa kovasti säästölinjaa kun itsellä ja naapurilla kuitenkin näyttää menevän suhteellisen hyvin. Kuten huomattiin, hallituksen esittämät pakottavaan lainsäädäntöön puuttuvat toimet voivat saada Suomen vielä yleislakon partaalle.

Oikeasti kansakuntamme kaipaisi jälleen uutta sysäystä talouden saamiseksi kasvu-uralle. Toisemme kadehtimisen sijaan meidän pitäisi löytää uudelleen vuoden 95 yhteishenki ja voitontahto ja aidosti ja vilpittömästi iloita niiden menestyksestä, jotka uskaltavat epävarmoissakin oloissa yrittää ja ottaa taloudellista riskiä. Me Privanetissa olemme vahvasti mukana uuden nousun luomisessa ja tarjoamme aitoja rahoituksen mahdollisuuksia niitä tarvitseville uusille ja jo toimiville yrityksille. Samalla luomme sijoittajille pörssi-, kiinteistö- ja näitä yleisesti tarjolla olevia nollakorkosijoituksia tuottavampia ja mielenkiintoisempia vaihtoehtoja, joilla on lisäksi myös yhteiskunnallinen vaikutus. On hienoa olla mukana rahoittamassa Suomen talouden kasvun kannalta elintärkeiden pk-yritysten liiketoimintaa. Privanet tarjoaa myös likviditeettiä ja markkinapaikan näiden listaamattomien yritysten arvopapereille luoden siten aidon ja kilpailukykyisen vaihtoehdon nykytarjonnalle. Mukana joukoissamme on vuoden 95 voittoisan jääkiekkojoukkueen legendaarinen maalivahti Jukka Tammi ja täytyy kyllä todeta, että “Taiston” myötä koko joukkueen tekemisen meininki on todella kova.

KTT Sami Järvinen,
Talousjohtaja,
Privanet Group Oyj

Suomalaisen NGH Invest Oy konsernin liiketoiminnan tulos kehittyi erinomaisesti

Suomalaisen NGH Invest Oy konsernin liiketoiminnan tulos kehittyi erinomaisesti vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla. Arvopaperimarkkinoiden ja listaamattomien arvopapereiden suosion suotuisasta kehityksestä sekä onnistuneista liiketoimintapäätöksistä ja toimenpiteistä johtuen konsernin tuloksentekokyky jatkui vahvana. Konsernin tytäryhtiö, laajan sijoituspalveluyrityksen toimiluvan omaava Navi Group Oy onnistui myös tekemään selvästi voitollisen tuloksen. Lue katsaus kokonaisuudessaan: NGH Invest Osavuosikatsaus 1/2015

Suomi nousuun

Monen taantumavuoden jälkeen lähes kaikille suomalaisille alkaa olla selvää, että todellisia tehokkaita toimia tarvitaan, joilla Suomi saadaan uuteen nousuun. Ei pelkästään talouden osalta, vaan myös henkinen ilmapiiri maassamme kaipaa reipasta tuuletusta.

Talouden kuntoon saattamisessa hallitus ja ekonomistit ovat keskittyneet samoihin keinoihin, joilla suuret, vanhoilla perinteisillä toimialoilla toimivat suuryritykset ovat käyttäneet saadakseen miinukselle menneet tuloksensa jälleen positiivisiksi. Pääsääntöisesti nämä keinot ovat keskittyneet kulujen leikkaamiseen. Harvoin on suuryritysten johdolta löytynyt luovuutta miettiä kunnolla tulopuolen kehittämistä. Jossain määrin tämä on toki ymmärrettävääkin vanhojen teollisuuden alojen kohdalla. Menekki on se mikä on, ja tuotanto koitetaan vaan tehdä mahdollisimman halvalla. Tänä päivänä sen sijaan kun muutosvauhti on huima, soisi enemmän näkevän toiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen keskittymistä pelkän kulujen karsimisen sijaan.

Uusi hallitus yritti yhteiskuntasopimusta pariinkin otteeseen heikolla menestyksellä. Se mitä näistä harjoituksista päällimmäisenä jäi mieleen, oli lähinnä se tavoiteltu 5%:n “kilpailukykyloikka”. Kovin yksipuolista ja yksinkertaista ainakin näin median kautta saatujen tietojen perusteella. Sanomattakin on selvää, että tässä tilanteessa kun suomalainen työläinen ja toimihenkilö ei keskimäärin taatusti koe olevansa pakkoraossa, niin esitetyillä keinoilla ei ole onnistumisen edellytyksiä. Samaan aikaan kun tehokasta työaikaa pyritään pidentämään, on valtaosalla työelämässä mukana olevilla mielessä lähinnä työajan lyhentäminen, ainakin omalta kohdaltaan. Paha siinä on ehdotella vaikka kahvitauoista luopumista.

Vaikka hallitus koittaa elvyttää vanhoilla keinoilla, on taloudessa kuitenkin onneksi luontaista toimeliaisuutta, joka on parhaillaan purkautumassa taloudellisena aktiviteettina ennen näkemättömällä tavalla. Lähivuodet tulemme todistamaan suurta muutosta, jonka Suomessa erittäin voimakkaasti kasvanut start-up -buumi ja listaamattomien arvopapereiden markkinan synnyttäminen tulevat luomaan. Meille ei todennäköisesti synnytetä tässä prosessissa uutta Nokiaa, mutta sen sijaan tulee syntymään joukko innovatiivisia, eri aloilla menestyksekkäästi kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä, joiden työllistämisvaikutus tulee olemaan mittava ja vastaamaan nykyajan nuorison odotuksia tulevaisuuden työelämän tarjoamista haasteista ja elämyksistä. Privanet Group Oyj tulee olemaan tämän kehityksen kärjessä yhdistäen rahoitusta eri muodoissa hakevien yritysten ja toisaalta sijoittajien tarpeet. Yrityksille mahdollistuu rahoitus, joka perinteisessä pankkimaailmassa ei ole mahdollinen. Samalla sijoittajille tulee tarjolle kunnollista korkotuottoa tarjoavia velkakirjoja nollakorkoisten tilien sijaan ja suuri valikoima mielenkiintoisia kotimaisia pk-yritysten osakkeita, joiden kautta sijoittajat pääsevät entistä parempiin tuottoihin ja riskin hajautukseen. Rahoitusmarkkinoiden vallankumous on alkanut, tervetuloa mukaan!

 

KTT Sami Järvinen,
talousjohtaja,
Privanet Group Oyj